Työelämä muuttuu – askel kerrallaan

Suomalaisen työelämän pitäisi olla Euroopan kärkeä neljän vuoden kuluttua.
– Matalat organisaatiot, korkea osaaminen ja hyvä tiimityö ovat suomalaisen työelämän vahvuuksia, muistuttaa hankejohtaja Margita Klemetti.
Tehtävää on silti paljon, ja työelämä muuttuu vauhdilla. Klemetti kehottaa pohtimaan, mikä työssä muuttuu ja mikä ei.

Suomalaisen työelämän pitäisi olla neljän vuoden kuluttua muita Euroopan maita parempaa. Isot irtisanomiset, kiristynyt työtahti ja työpaikkakiusaaminen kertovat aivan muusta. Silti Työelämä 2020:n hankejohtaja Margita Klemetti työ- ja elinkeinoministeriöstä on toiveikas.
– Meidän ehdoton valttimme on korkea osaaminen läpi linjan.
Muissa osa-alueissa on reilusti kirittävää, etenkin työhyvinvoinnissa ja terveydessä sekä innovaatioissa. Kun mitataan luottamusta ja yhteistyötä, suomalaisten työpaikkojen yleinen ilmapiiri on kansainvälisesti verrattuna hyvä, mutta palautteen saaminen esimieheltä heikkoa.
Monilta osin olemme muiden Pohjoismaiden kanssa muuta Eurooppaa parempia. Sijoittaudumme kärkeen osaamisessa, työturvallisuudessa, innovatiivisuuden tukemisessa ja muissa laadullisissa tekijöissä.
– Lähtökohta on Suomen kannalta hyvä, Klemetti toteaa.
Työelämän kehittämisessä auttaa, että meillä on matalat hierarkiat, suhteellisen hyvää esimiestyötä ja hyvä tiimityöskentely.
– Vaikka taloustilanne on huono, jokaisella työpaikalla on jotakin kehitettävää, joka voidaan toteuttaa käytössä olevilla voimavaroilla. Aina on jotain, johon itse voi vaikuttaa. Se on hyvä muistaa.
Klemetin mukaan moitteet huonosta esimiestyöstä ja management by perkele -johtamisesta eivät pidä paikkaansa.
– Kuntatyötutkimuksessa ja työolobarometrissa on viitteitä esimiestyön parantumisesta.
Kohennettavaakin on. Prosessimaiset johtamisopit ja -tyylit sopivat insinöörityöhön, mutta eivät tähän aikaan. Klemetti huomauttaa, että ääripäästä ei pidä mennä toiseen. Työpaikoilla tarvitaan edelleen prosesseja ja toimintatapoja.
– Sen lisäksi tarvitsemme vahvempaa vuorovaikutusta, ihmisten huomioimista ja valmentavaa johtamista.

Pieni muutos kerrallaan

Klemetti arvioi heikkoudeksemme, ettemme osaa hyödyntää hyvää osaamispääomaamme innovaatioihin ja työelämän kehittämiseen. Etenkin työntekijöiden ideat työelämän kehittämiseksi jäävät usein käyttämättä.
– Innovointi ei ole työpaikalla muutaman ihmisen etuoikeus. Kaikkia voi ja pitää kuunnella. Hyödynnetään jokaisen osaamista. Pysähdytään ja kuunnellaan ideat ja katsotaan, mitkä niistä viedään eteenpäin.
Klemetti toivoo kokeilukulttuuria.
– Voisimme kokeilla muutoksia pienin askelin. Palastelemalla ja kokeilemalla nähtäisiin, toimivatko erilaiset ratkaisut ja ovatko muutokset toivottuja. Monella alalla asiakkaat voisi ottaa mukaan jo kehittämisprosessiin.
Klemetin mukaan sorrumme helposti liian suuriin tavoitteisiin. Kun työpaikan käytänteitä ryhdytään muuttamaan, laaditaan helposti kunnianhimoisia suunnitelmia, jotka jäävät lymyämään tietokoneen kätköihin.
– Suunnitelma ei siirry arjeksi. Tämä on iso haaste, Klemetti toteaa.
Hyviksi havaittuja työelämän kehittämisen palveluja ja työkaluja kootaan Työelämä 2020 -hankkeen aikana kaikkien käytettäviksi Yritys-Suomi-nettipalveluun.
– Toivottavasti tämän hankkeen jälkeen on ymmärretty ainakin se, että tuottavuuden lisäämiseksi pitää kehittää myös työelämän laatua. Ne kulkevat käsi kädessä.

Pysähdyttävä arvioimaan tulevaa

Mobiilityö ja digitalisaatio ovat yleistyneet työpaikoilla reipasta tahtia sitten vuoden 2011, jolloin työelämää ryhdyttiin kehittämään järjestelmällisesti. Muutosvauhti pysyy Klemetin mukaan kovana.
Parhaiten työelämän nopeisiin muutoksiin pystyy hänen mielestään valmistautumaan, jos työpaikalla maltetaan miettiä, missä mennään.
– Vaikka aikataulu on kiireinen, pitäisi osata myös pysähtyä ja pohtia, mitä muutos tarkoittaa. Pitää miettiä, mikä osa työstä ei muutu, mikä muuttuu sataprosenttisesti ja mikä muuttuu osittain, hän kehottaa.
– Mietitään, mitä meiltä odotetaan, miten meidän pitää kehittyä ja kuinka toimintatapoja tulisi muuttaa.
Työtilatkin muuttuvat, ja sitä myöten työyhteisö.
– Varsinaisella työpaikalla ei enää ole kaikille omaa työpistettä, vaan mennään sinne, missä on vapaata. Digitalisaatio muuttaa työtä niin, että sitä voidaan tehdä missä vain ja koska vain, Klemetti toteaa.
– Työyhteisö on enemmän virtuaalinen. Se muodostuu tilanteiden ja ehkä asioiden ympärille.
Tulevaisuutta ovat yleiset työtilat eli hubit, joihin mennään työskentelemään tuntemattomien joukkoon.
– Mukana voi olla eri organisaatioiden henkilöstöä, mutta myös freelancereita. He jakavat osaamista keskenään.
Kaikki työ ei muutu yhtä paljon.
– Tietysti meillä tulee edelleen olemaan työtä, joka on sidoksissa fyysisiin tiloihin. Ei potilastyötä voi tehdä hubeissa.

Iso harppaus työelämässä

Työelämän muutokset eivät vähene.
– Onneksi meillä on nuoria, uusia työpaikkoja, jotka ovat jo vahvasti digitalisaatiopolulla. Meillä on kuitenkin myös työpaikkoja, jotka eivät ole havahtuneet siihen, että tulevaisuus on jo olemassa jossain päin maailmaa, Klemetti huomauttaa.
– Ei voi enää luulotella, että ”muutokset eivät koske meitä”. Globalisaatiolla ei ole rajoja. Se pitää nähdä mahdollisuutena.
Työelämä 2020 -hankkeessa on Klemetin mukaan innostunut vire. Yli 60 valtakunnallista organisaatiota halusi mukaan kehittämään suomalaista työelämää paremmaksi.
– Minut yllätti, kuinka paljon erilaisia työelämän kehittämiseen tarkoitettuja työkaluja ja palveluita on jo olemassa. Jos olisin tiennyt niistä, olisin mieluusti käyttänyt niitä aiemmassa työpaikassani, Klemetti sanoo.
Hänen mukaansa Suomen tavoite Euroopan parhaasta työelämästä ei ole mahdoton.
– Uskon, että neljän vuoden kuluttua olemme joka tapauksessa tehneet ison harppauksen.

Teksti: Birgitta Suorsa, UP
Kuvat: Kari Hulkko

Ajankohtaista

20.2.2021

New test article

Lue
8.5.2020

Lyhennetyn työajan tuki sisällytettävissä Vihriälän yritystukimalliin

Lue
8.5.2020

Tehy: Valmiuslaki puuttuu työntekijän perusoikeuksiin – jatkolle ei ole riittävästi perusteita

Lue
7.5.2020

Perustulokokeilu kannatti, vaikka työllisyysvaikutukset jäivät laihoiksi

Lue
6.5.2020

STTK: Yhteistoimintalaki uudistettava hallitusohjelman mukaisesti

Lue
5.5.2020

Nyt on työntekijöiden vuoro

Lue
4.5.2020

Vastauksia palvelusetelin kritiikkiin

Lue
4.5.2020

Maksuton Kesäduunari-info neuvoo kesätyöntekijöitä pulmatilanteissa

Lue